Kiristääkö pipo töissä?

Neljäsosa suomalaisista kokee työssänsä stressiä. Työstressi voi ilmetä monella eri osa-alueella ja eri aikoina eri tavalla. Työterveyslaitos selvittää stressin ilmenevän ihmisillä eri tavoin kuten yleisinä tuntemuksina, tunteiden tasolla, tiedon käsittelemisessä tai kehon erilaisina tuntemuksina. Oireita voivat olla esimerkiksi tyytymättömyys, rentoutumisen vaikeus, ahdistus, mielialan laskeminen, keskittymisongelmat, muistikatkokset, saamattomuus, uniongelmat tai epämääräiset kivut.

Pahimmillaan pitkittynyt stressitila aiheuttaa fyysistä sairastamista, heikentynyttä mielenterveyttä ja altistaa mielenterveysongelmille. Ohimenevä stressi on aivan normaali asia. Se auttaa meitä muun muassa tekemään parhaamme ja suoriutumaan haastavista tilanteista. Pitkään jatkunut stressi on kuitenkin haitallista.

Stressaavien tilanteiden tunnistaminen ja käsitteleminen eri tavoin on yksi tapa pitää yllä positiivista mielenterveyttä. Toteuttamissani hyvinvointipäivissäni painotan sekä yksilön omia stressitilanteiden ”ensihoito”taitoja sekä pidemmän aikavälin stressitaitojen merkitystä. Euroopan komissio ja EU:n jäsenmaat ovat yhteistyössä julkaisseet tuoreet suositukset mielenterveyden edistämisestä työpaikoilla, kouluissa sekä yleisessä päätöksenteossa. Joint Action Plan on Mental Health and Wellbeing  koostui 8 hankkeesta, joista Suomikin osallistui kolmeen. Raportissa painotetaan työpaikan merkitystä ihmisen mielenterveyden edistämisessä.

THL ilmoittaa, että masennushäiriöt ovat yksi suurimmista kansanterveyttämme kuormittavista sairauksista. 5% ihmisistä sairastuu vuosittain vakavaan masennukseen. Ja nyt puhutaan siis vakavasta häiriöstä. Luku tietenkin kasvaa, mikäli huomioon otetaan myös kevyempi psyykkinen oireilu. Vain masennuksesta johtuvia sairauspäivärahakuukausia on vuosittain 27 000 ja työkyvyttömyyseläkkeitä 3500.  Voidaan siis sanoa, että kyseessä on myös aikamoinen rahareikä, puhumattakaan ihmisten hyvinvoinnista. Emme siis voi sulkea silmiämme mielenterveydenongelmilta.

”Miksi emme haluaisi voida töissä ja kotona hyvin, antaa parhaan työpanoksemme ja olla vähemmän sairauslomalla. Tutkimusten mukaan työhyvinvointiin panostaminen vaikuttaa myönteisesti myös sairauspoissaoloihin.”

Suositukset ovat siis todella tarpeen, jos emme halua syrjäyttää työpaikaltamme osaa työntekijöistämme. Suosituksessa kehotetaan myös huomioimaan psyykkiset tekijät työpaikkojen riskien arvioinnissa ja ottaa käyttöön mallit, jotka tukevat sairastuneen työhön palaamista. Suomessa toimintamalleja on olemassa, mutta toteutuksen suhteen on vielä kehittämisen varaa.

Sairastaneiden tukeminen ja mielenterveyden edistäminen onkin todella järkevää, koska suurin osa meistä viettää töissä yli puolet elämästään. Miksi emme haluaisi voida töissä ja kotona hyvin, antaa parhaan työpanoksemme ja olla vähemmän sairauslomalla. Tutkimusten mukaan työhyvinvointiin panostaminen vaikuttaa myönteisesti myös sairauspoissaoloihin.

Mutta palataan alkulähteille, eli stressin helpottamiseen. Hyvinvointipommi työhyvinvointipäivässä kerron stressireaktion ”ensihoidosta” sekä fyysisin että psyykkisin keinoin. Tästä intoutuneena halusinkin listata modatun version Työterveyslaitoksen stressinkaatamisvinkeistä. Toki tulee muistaa, että työhön liittyvään stressiin vaikuttaa yksilön lisäksi moni muukin asia, kuten hyvä johtaminen ja hyvin organisoitu työ. Liikenteeseen on kuitenkin hyvä lähteä siitä, mihin voit itse vaikuttaa. Helpota siis työstressiä näillä keinoilla:

Onko työ sun elämä vai elämä sun työ? Jos multa kysytään, mä valitsen jälkimmäisen.

Mukavaa työpäivää sinulle!

Kirjoittaja on Petronella Seppälä, sairaanhoitaja (YAMK), ratkaisukeskeinen neuropsykiatrinen valmentaja, hyvinvointikouluttaja Omat askeleet -hyvinvointipalveluista.

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointipäivään voit tutustua lisää: www.omataskeleet.com/hyvinvointipommi

Tarjouspyynnöt: omat.askeleet@gmail.com

Blogaus on aiemmin (26.1.16) julkaistu Omat askeleet -hyvinvointipalveluiden sivuilla Joustava uskallus-blogissa.