Kun hoitaja uupuu – Hoitajan hyvinvointi blogiartikkelisarjan osa 1 /2

adult alone autumn brick
Photo by Pixabay on Pexels.com

”Vaihda alaa.” ”Älä ota nii vakavasti tätä.” ”Hei, kyllä sä kestät, teet vaan.” ”Sisulla eteenpäin.”

Monenlaista olen kuullut matkan varrella uupumuksen kanssa työskennellessäni. Hoitajan hyvinvointi blogiartikkelisarja starttaa vaietulla aiheella, hoitajan uupumuksella. Vuorovaikutus- ja auttamistyössä puhutaan myötätuntouupumuksesta. Usein ajatellaan, ettei hoitaja ainakaan saa uupua. Tähän ajatukseen olen törmännyt, en niinkään potilaiden keskuudessa, vaan työryhmissä. Hoitajan omassa kotipesässä. Ja hoitajan omassa mielessä.

Yhtäkkiä, reippaan ja sydämellisen auttajan tilalle onkin vaihtunut kaunaa kantava ja katkera ihmisraunio. Uupuminen omaan työhön koetaan jopa häpeällisenä. Siihen rakkaaseen työhön, jossa voi ja saa muita auttaa. Uupumisen tunnustaminen itselle ja ympäristölle on elintärkeää. Koska vain siten on mahdollisuus löytää tie ulos väsyneestä mielestä. Vähitellen, itseään armollisesti kuunnellen.

Uupuminen omaan työhön tapahtuu harvoin yllättäen. Usein se saattaa olla vuosien saatossa kertynyt työn ja elämän sokkeloiden yhtenevä taakka. Psyykkisesti raskasta vuorovaikutusta kertyy niin paljon, että tekee mieli vain poteroitua syvimpään kallion koloseen.

Auttaja ikään kuin imee itsensä täyteen autettavan psyykkistä kärsimystä ja kun kuppi on täynnä, on usein jo myöhäistä. Reaktio ilmenee arjessa fyysisenä stressinä, turtuneisuutena, kyynisyytenä, ammatillisen itsetunnon heikkenemisenä tai ihmissuhdeongelmina.

omat_askeleet_lehdet
Photo: Niina Manninen

Myötätuntouupumisessa on kyse haasteiden tulkinnasta, ongelmien merkityksestä, vuorovaikutussuhteiden määrästä ja sekä työn psyykkisesti raskaasta sisällöstä. Myötätuntouupumus hoitotyössä on seurausta toistuvasta toisen ihmisen kärsimyksen jakamisesta ja harvoin on kyse epäammatillisuudesta, miten usein uskotaan.

Lisääntyneet trendikkäät ihmissuhdetyön pikakiitoradat sen sijaan ovat uhka epäammatillisen vuorovaikutuksen lisääntymiselle ja asiakasvahingoille, mikäli palveluntarjoaja ei tunnista vuorovaikutustyön perusperiaatteita tai erota asiakkaan tilannetta tai tunteita itsestään.

On hyvin tavallista, että auttaja reagoi autettavansa tilanteeseen tarpeella pelastaa, hoivata, antaa suojaa ja pysyä lähellä autettavaa. Negatiiviseksi tarve muuttuu helposti, mikäli taakka käy ylivoimaiseksi eikä auttaja enää itse selviydy tilanteesta. Auttamisen rajalliset mahdollisuudet ja ylimittaiset odotukset auttamisen onnistumisesta saattavat herättää turhautumista ja kaunaisuutta autettavia kohtaan.

Mukaan saattaa astella myös tunne voimavarojen loppumisesta. Epäonnistuminen auttamisessa kalvaa ja uupumisen takaa on vaikea tunnistaa enää ammatillista tapaa selvitä, koska epäonnistuminen liittyy auttajan mielessä jo kaikkiin autettaviin. Haasteellinen tilanne sekä auttajan että autettavan näkökulmasta.

Hoitotyön tärkeänä omaa jaksamista ja laadukasta työskentelyä ylläpitävänä osana on hyvä ammatillinen työnohjaus, jossa on mahdollista käydä läpi asiakasprosessia ulkopuolisen asiantuntijan ja oman työryhmän kanssa.

mahdollista_omataskeleet

Myös omien voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen on erityisen tärkeää. Se, miten sinä voit, on tärkeämpää kuin se, mitä potilaalle kuuluu. Kyllä, ensin happinaamari itselle, vasta sitten potilaalle. Vain siten voidaan potilaalle turvata paras mahdollinen hoito.

Miten kartoittaa omaa vointiaan myötätuntouupumuksen ehkäisemiseksi tai tunnistamiseksi? Seuraavien kysymysten avulla voit lisätä itsetuntemustasi myötätuntouupumuksen ehkäisemiseksi:

  • Millaisia stressinhallintakeinoja sinulla on?
  • Millaiset asiat luovat toivoa työssäsi?
  • Minkä koet työssäsi merkitykselliseksi?
  • Mistä saat työssäsi voimavaroja?

Älä pelästy, jos juuri nyt et keksi yhtäkään. Pysähdy ja hengitä. Sinä kyllä tiedät. Mikäli kaipaat hyppyä syvemmälle itseesi, Stressinhalllinta -valmennusohjelmastani saat apua itsetuntemuksen lisäämiseksi ja voimavarojesi vahvistamiseksi. Lisätietoja löydät mielen valmennuksesta ja työryhmien hyvinvointikonsultaatioista verkkosivuiltani.

Hoitajan hyvinvointi -blogiartikkeli 2/2 julkaistaan syyskuussa 2018! Artikkelin aiheena on hoitajan voimavarat ja niiden vahvistaminen.

Blogiartikkelin kirjoittaja on Petronella Seppälä, sairaanhoitaja (YAMK), joogaopettaja, hyvinvointikouluttaja. Kahden pienen tytön äiti ja rauhallisemman elämän tavoittelija Omat askeleet -hyvinvointipalveluista

Petronella Seppälä_omataskeleet

Lähdemateriaalia:

Nissinen, L. 2007. Auttamisen rajoilla. Edita.

Nissinen, L. 2014. Rajansa kaikella. Miten ehkäistä myötätuntouupumusta. Itä Suomen yliopisto.

Toivola, K. 2004. Myötätuntouupumus – auttajantyön työperäinen riski. Duodecim.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s