Millainen on sinun mielestäsi vahva hoitaja? Ensimmäisenä verkkokalvoille piirtyy kuva kapeasta osaston ovesta kävelevästä harteikkaasta ja ruskettuneesta kesäsijaisesta. Ehkä juuri salilta saapunut tai edellisen illan illanvietosta.
Mistä näistä tietää? Mutta eihän sillä ole oikeastaan väliä. Viimeistään aamurapsan jälkeen kesämies on jo ihan tikissä aloittamaan ruoanjakelun ja kolmelta heivaa jo taas kassin olalle lähteäkseen takaisin uimarannalle. Ilon kautta.
Sitten ajatus kääntyy omiin kuluneisiin kengänkärkiini. No, mitenkäs mulla? Lapset tarhasta ja ruoanlaittoon. Ei tänäänkään mahdollisuutta jumpalle, esikoisella on treenit ja minulla on kyytivuoro.
Hetken pohdittuani, tuntuu kuitenkin siltä, että asiat ovat ihan hyvin. Huomaan, että minulla on myös mahdollisuus vaikuttaa omaan elämääni ja tehdä siitä juuri sellaista, mikä minusta tuntuu hyvältä. Ei ehkä niin suuressa mittakaavassa, kuin haluaisin, mutta pieninä hetkinä.
Ja niistä hetkistä haluan pitää kiinni. Oppia huomaamaan sen, mikä minua ympäröi. Myös työssäni. Vaikka ajat kesäsijaisuuksista ovat jo kauempana, haluan säilyttää sen ilon ja innokkuuden, mikä minua aikanaan hoitotyöhön on vetänyt.
Työn merkityksen etsiminen, löytäminen ja vaaliminen antaa hyvät edellytykset löytää omien voimavarojen säilömiselle. Sitä en voi toki luvata, että kaikki maailman murheet ja stressi poistuisivat merkityksen löytämisen jälkeen, koska eihän niin ole tarkoitettu. Elämä olisi sitä paitsi ihan tylsää ilman värejä. Harmaata ja tasaista. Elämän tulee maistua elämältä.
Aina on mahdollisuus oppia. Oppia kuuntelemaan itseään, säätelemään omaa suhtautumista asioihin, löytää asioita, joista juuri minä saan voimia. Säätää omia voimavaralähteitään juuri sellaisiksi, mitkä omat tarpeet ovat.
Usein auttajan elämässä kaikki muu asettuu edelle ennen itseä. Potilaat, työkaverit, työkaverien lapset, lapsen lapset, omat lapset, vanhemmat, ystävät. Lista on rajaton. Se on auttajan lempeän rakkaudellinen viitta.
Miten omaan napaan tuijottelu muihin sitten vaikuttaa? No, oikeastaan ihan älyttömän hyvin. Voimaantuneesta ja itseään hoitavasta ihmisestä heijastuu ulospäin niin voimakas energia, että sitä on vaikea voittaa.
Paremmin voivana jaksaa olla läsnä enemmän, tehdä työtä paremmin ja ennen kaikkea tehdä itselle hyviä juttuja paljon enemmän. Monesti tuolloin jää myös pois se ylimääräinen sählääminen, joka monesti vie kauemmaksi omasta elämästä. Hyvinvointi ikään kuin kumuloituu.
Miten sinä voit tutkia omia voimavarojasi ja niiden riittävyyttä elämässäsi?
Elämä on lahja. Vain sinä voit tehdä elämästäsi parhaan mahdollisen elämän elää.
Ihanat Voimavarapajat ja Ihanien naisten -hyvinvointi-illat ovat nyt varattavissa: omat.askeleet@gmail.com
Blogiartikkelin kirjoittaja on Petronella Seppälä, sairaanhoitaja (YAMK), joogaopettaja, hyvinvointikouluttaja. Kahden pienen tytön äiti ja rauhallisemman elämän tavoittelija Omat askeleet -hyvinvointipalveluista.